keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Ompelukurssi, osa 1

Ennen kulttuurilähtöistä kurssia meillähän oli ompelukurssin 2 ensimmäistä päivää. Loput 4 päivää on sitten tammikuussa. Vein kouluun oman Brother-merkkisen koneeni, koska halusin oppia käyttämään sitä kunnolla. Sehän on ollut kaapin kätköissä tosi monta vuotta, juuri sen takia koska en ole osannut käyttää sitä. 


Ihana ompelukoneeni 














Ensimmäinen iso juttu oli se, etten ole öljynnyt konettani varmaan ikinä. Sen takia se piti aikamoista ääntä ommellessa. Nyt se on öljytty, ja yritän muistaa huoltaa ja öljytä sitä jatkossa useammin. Ohjekirjassakin sanotaan, että jos koneella ommellaan enemmän kuin 1 tunti päivässä, se pitäisi öljytä joka päivä... 
Jonkunlainen mörkö tuosta koneesta on itselleni tullut, kun en ole siihen koskenut, ja ensimmäiset ompelukerrat kurssillakin jännitti aika paljon. Mutta meillä oli hyvä Marjo-ope, joka kärsivällisesti jaksaa opastaa, vaikka minulla oli aika paljon vaikeuksia. 
Eli 2 ensimmäisenä päivänä teimme pikku pussukoita, ja opettelimme ompelemaan vetoketjuja. Itselleni tulee ainakin vetoketjun ompelusta mieleen jonkunlainen pieni kauhu, mutta nyt kun olen tehnyt 2 pussukkaa, niin ei se lopulta niin kamalaa olekaan ! 

Pussukan teko, vetoketju ommeltu, Valkoinen on vuorikangas.














Ei ole kovin helppoa ainakaan minulle muistaa saumavarat ja se, että ompelee ihan loppuun asti. Myöskin pussukan kulmien ompelu tuotti vaikeuksia. Sen takia aionkin vielä tehdä ainakin pari pussukkaa, että osaan varmasti asian. 
Koneeni ompelujälki tuotti myös hankaluuksia, tikki ei ollut niin hyvää mitä olisi pitänyt olla, vaikka koitimme open kanssa lukea ohjekirjaa ja muuttaa eri asetuksia.



Jokseenkin epätasainen tikki :(














Kaikista vaikeuksista huolimatta sain 2 pussukkaa valmiiksi. Valitsin kankaat, jotka värjäsin värjäyskurssilla. Painettuja kankaitakin olisi ollut, mutta ajattelin aloittaa noista. Kankaanpainokurssilta tuli aika paljonkin materiaalia, jota voin käyttää ompeluun. 









































Sinisen pussukan vetoketjun sauma ei onnistunut niin hyvin, kun en laittanutkaan toista puolta samanlailla kuin toista. Eli olisi pitänyt laittaa oikeat puolet vastakkain, mutta joku moka siinä tuli.. 
Tässä kyllä opin todella paljon, kun itse teen virheeni ja myös korjaan ne. Todella paljon tuli kahden päivän aikana purettua ompeleita, koska en ihan ensimmäisellä kerralla ajatellut tarpeeksi mitä tein. Ompelu vaatii tarkkuutta ja ajattelukykyä. Ei minusta ompelijaa saa millään, mutta olen tyytyväinen jos edes perusjutut osaan ommella kurssin jälkeen. Hyvältä näyttää ainakin tähän mennessä; en enää pelkää ompelukonetta, ja itse ompelukin on ihan mukavaa touhua :)

keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Viimeinen kankaanpainanta päivä

Eilen valotin kaavioni valmiiksi, ja kokeilinkin sitä hieman. Eikä se valotettu kaavio lopulta niin vaikea ollutkaan, siinä oli vain monta eri vaihetta, jotka piti muistaa. Löysin siis kuvan tapetista, jonka piirsin ensin kaaviomuoville. Sitten otin kopiokoneella siitä kaksi suurennosta, isomman ja pienemmän. Kun olin saanut kuvat yhdelle paperille, kopioin sen kahdelle kalvolle. Sen jälkeen liitin kalvot yhteen tarkasti, että jälki näkyisi paremmin valotettaessa. Sitten valotin seulan pimiössä 8,50 minuuttia. Aika on tarkka, ettei seula valotu liikaa tai liian vähän. Valottamisen jälkeen oli seulan aukipesu, jossa kuva alkoi tulla näkyviin. Pesun jälkeen oli enää vuorossa kuivatus, jonka jälkeen saatoin alkaa painaa. 























Ensimmäisen painannan tein vaaleanpunaisella, jota jäi varsinaisista painotöistä. Ja pohja oli taas lakanakangasta, jota kävin ostamassa kirpputorilta. Kuvio on ihan hyvä, melkeinpä parempi mikä minulla oli varsinaisissa painokangaissa. 














Toinen painokerta oli sinertävälle verhokankaalle, joka sekin on kirpputorilta. Aloitin vaaleanpuneisella, mutta open neuvosta lisäsin väripigmenttiä, koska vaaleanpunainen ei oikein näkynyt. Kuvassa tuo näyttää aika paljon erilaisemmalta, mitä se on oikeasti. Mutta tästä kuvasta tykkäsin kyllä, ja voi hyvinkin olla että käytän sitä vielä jossain. 












Päätin myös, että verhoihin tulee vaaleanpunaiset yläosat, joihin tehdään verhokuja. Ihan sen takia, että kuviot saattaisivat mennä rikki, jos niihin alettaisiin tehdä kujaa ilman jatkokangasta. Maalasin siis vaaleanpunaisella yhteensä 6 kangaskaistaletta, jotka ommellaan kiinni painettuihin verhoihin. 

Materiaalikustannuksiakin olen yrittänyt pitää ylhäällä. Eli koululta ei tarvinnut ostaa muuta kuin emulsiot ja muovit. Kankaat hankin kirpputoreilta, ja itsellänikin oli valmiina muutamia. Yhteensä kurssin aikana meni rahaa noin 25,80 €. Ei mikään paha hinta siihen nähden, miten paljon olen painanut erilaisia tilkkuja ja muita. 

Ja sitten itsearvio: 

Kurssin alussa oli vähän semmoinen olo, etten ihan tiennyt mitä oli tulossa. Enkä myöskään ollut tätä ennen painanut mitään. Vähän oli myöskin ajatus, etten osaisi painaa, koska en osaa piirtää. Mutta hyvin kyllä huomasi, että ilman piirustustaitoakin voi painaa erittäin hienojakin kankaita. Kaikki tekniikat olivat tosi kivoja, ja voisin kuvitella hyvinkin vielä tekeväni kankaanpainantaa. Valotettu kaavio kuulosti aluksi todella hankalalta, mutta kun sitä alkoi tekemään, niin ei se niin paha juttu ollutkaan ! Eikä seulan pesut ja muut olleet niin kurjia, kuin mitä alussa olisi voinut luulla... 
Tykkään tosi paljon kaikista väreistä ja se on varmaan vaikuttanut siihen, että ihastuin kankaanpainantaan. Ja se, että nimenomaan pääsee tekemään asioita, on tosi hyvä juttu. Päivät menivät todella nopeasti, kun oli mielenkiintoista ja kivaa tekemistä. Kurssin aikana opin todella paljon, vielä viimeisenäkin päivänä opin paljon uutta. 
Tästä on nyt hyvä jatkaa seuraavaan kurssiin, joka onkin kulttuurilähtöinen tuotteistaminen 😄

perjantai 16. marraskuuta 2018

Painokankaat valmiina

Nyt on sitten varsinaiset painokankaat painettu. Eli yksi kangas tyynyäni varten ja kaksi paneeliverhoa, joista ompelen verhokapat. Open kanssa mietittiin verhoja, että teen niin, että teen painopohjakankaasta verhojen yläosaan ylimääräisen osan, jonka maalaan vaaleanpunaisella. Koska paneeliverhon leveys ei välttämättä muuten riittäisi kappaan. Eilen sain vihdoinkin mitattua nykyisistä verhoista mitat, jotka ovat: verhon pituus suorana 2,10 m, korkeus 39 cm ja verhotangon halkaisija noin 1,8 cm.

Eilen torstaina painoin tosiaan toisenkin verhokankaan valmiiksi, ja sitten tein vielä pari kokeilua, kun yritin saada värejä käytettyä. Siksakki-kuvio oli itseasiassa aika hauska, varsinkin jos sininen väri olisi riittänyt pidemmälle. 















Keskustelin open kanssa, ja sovittiin että teen vielä valotetun kaavion, että oppisin senkin. Kun ajattelin ääneen opettajalle, että päästänkö itseni nyt liian helpolla, kun melkein kaikki muut luokkakaverit taisivat tehdä valotetun kaavion. 
Otinpa siis pienen kaavion, jolle tein ensin rasvan poiston, eli pesin sen laimennetulla mäntysuopaliuoksella ja pesusienellä. Nyt pitää vain olla tarkkana, ettei koske sormilla seulakankaaseen ettei siihen tule sormista rasvaa. 
Sitten kalvostin seulan valotusemulsiolla; kaadoin emulsiota metalliseen koururaakeliin, jolla levitin emulsion tasaisesti seulan kankaaseen. 
Löysin yhdestä tapetista tosi hienon kuvan, mistä tykkään, ja yritän sen saada rasteroitua vaikka silkkipaperille, jos siitä saisi kuvan valotetulla kaaviolle. 

keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Oma painokuosi

Eilen painoin tyynyyn tulevan kankaan. Pohjakangas taitaa olla vanha lakana, jonka löysin jostain kätköistäni. Väriä piti miettiä hetki, kun tuntuu että melkein kaikki värit ovat kivoja. Päädyin lopulta vaaleanpunaiseen. Kankaan leikkaamisessa piti miettiä, että kumpi puoli on puhtaampi ja parempi painaa. Totesin että lakanan nurja puoli on parempi painopohjaksi. 















Ennen varsinaista tyynykankaan painamista kokeilin painamista harjoituskankaalle. Ensin kokeilin vihreällä, ja myöhemmin vaaleanpunaisella värillä lomittain vihreiden kuvioiden kanssa. Siitäkin tuli ihan hauskan näköinen, saatan ehkä tehdä siitä jotain ompelukurssilla. 















Tänään painoin verhokappakankaaksi aikomani paneeliverhon, ja senkin vaaleanpunaisella. Paneeliverho on noin 2 metriä pitkä, joten siinä riitti hommaa. Mutta juuri se tekeminen on kaikista parasta, kun saa vaan keskittyä omaan hommaan. Huomenna olisi tarkoitus painaa toinen paneeliverho. 















Vielä olisi tekstiilin suunnittelutehtävistä yksi piirtämisharjoitus tekemättä, eli tyylittelyharjoitus, jossa pitää pelkistää / yksinkertaistaa jotain tiettyä kuvaa. Yksinkertaistamisessa on minulla ollut vaikeuksia, kun jotenkin en niin ymmärrä sitä. Rikastamisen ymmärrän hyvin, ja sitä on helppo tehdä, mutta pelkistäminen on eri asia. 

perjantai 9. marraskuuta 2018

Vapaapäivän painohommia

Kävin tänäänkin muutaman tunnin koululla tekemässä leimasimella ornamenttikokeiluja. Se on yksi tehtävistä, joita meillä kankaanpainannassa on tekstiilisuunnittelussa. Muut tehtävät ovatkin sitten ns. "kirjallisia" juttuja, jotka piirretään paperille. 













Leimoina minulla oli 2 perunaa ja 2 puupalikkaa. Perunoista sain siis yhteensä 4 leimasinta, kun käytin molemmat puolikkaat. Olen kyllä tyytyväinen lopputulokseen, vaikka tein kuviot ihan "lonkalta". Kokeilin siis nauhaornamenttia, pintaornamenttia ja keskusornamenttia. Sininen väri on mielestäni todella hyvännäköinen valkoisella kankaalla. Tosin keskimmäisestä tilkusta tulee vähän mieleen Israelin lippu.... Vihreä kangas taitaa olla pellavaa. Löysin sen kirpputorilta kun haeskelin lakanoita. 
Kirpputorit ovatkin tosi hyvä paikka löytää painokankaita ja muita vastaavia. Eilen kävin taas yhdellä kirpparilla, josta löysin 2 paneeliverhoa, joista saatan painaa itselleni verhokapat. Verhot ovat pellavaa, joka on ilmeisesti ihan sopivaa painamiseen. Löysin myös yhden valkoisen lakanan, mutta vielä en tiedä, mitä siitä tulee. 
Tuntuu, että mitä enemmän olen käynyt koulua, sitä enemmän innostun kaikista asioista 😃. 
Ensi viikolla täytyy alkaa ihan tosissaan tekemään sitä omaa kuosia, ettei tulisi hirveä kiire. 
Eli tarkoitukseni on kurssin aikana tehdä tyynynpäällinen ja mahdollisesti 4 verhokappaa. Tyynynkin jo keksin, mutta se on aika iso. Täytyy vain ottaa mitat ensi viikkoa varten, ja katsoa riittääkö kangas. 

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Oman kuosin suunnittelua

Eilen tiistaina 6.11 aloitimme oman kuosin suunnittelua ja tänään jatkoimme. Ensiksi tuntui, että pää lyö ihan tyhjää, mutta sitten löysinkin hyvän kuvion, jonka olin tehnyt leimasinpainannalla ja perunaan veistetyllä kuviolla. Kuva siitä löytyy edellisestä kirjoituksesta. Sitten pitikin vaan piirtää ja piirtää paljon ja erilaisia versioita kuviosta. Marjolta sain hyviä vinkkejä suunnittelun ja piirtämisen aikana.

Paperia kului paljon suunnittelun aikana
Päätin, että painan tyynykankaan, ja 4 kpl verhokappoja, jos vain aika riittää. Sitten piti päättää, millä tekniikalla painan kankaat. 








Valitsin vahakaavion, ja menin värjäämöön sulattelemaan vahaa. Ensimmäinen suunnitelmani oli tehkä kaksi vahakaaviota, toinen kuvio tulisi pienemmälle seulalle ja toinen suuremmalle. Mutta pienen kanssa oli ongelmia, koska kuvio oli niin pieni, ettten saanut sitä tehtyä hyvin. Niinpä tämänhetkinen ajatukseni on, että teenkin kaikki kankaat samalla seulalla. 


























Suuremmasta kaaviosta tuli hyvä, tosin vahan levittämisessä oli aikamoinen työ, että sain kaikki raot tukittua. Tosin eihän tuo nyt vieläkään ole ihan täydellinen, mutta jospa se kelpaisi. Onhan siinä sitten oma hommansa, kun alkaa poistaa tuota vahaa seulasta, kun vahaa on koko painoalueella. 

Sitten painoin ensimmäisen kokeilun tuolla kuviolla. Olin ostanut kirpputorilta valkoisen lakanan, jota käytin pohjana, värinä oli tummanharmaa, joka oli jäänyt edellisistä värjäyksistä. Marjo opetti minulle myös, miten saadaa tehtyä jatkuvaa pintaa niin ,että kuviot menevät samalle tasolle. Apuna käytettiin ompelulankaa




 











Kuviosta tuli tosi kiva, kun painoin noin vieri viereen, että siitä muodostui pintaa. Todella helppo on myös langan ja kaaviomuovin avulla tehdä kohdistus, että kuviot ovat samassa rivissä. 
Jouduin myös ottamaan vähän lisää painoemulsiota, koska se oli päässyt purkistani loppumaan. Olen laittanut kaikki materiaalikustannukset tarkaan ylös, laitan niitä sitten tännekin kurssin loppuessa. Mutta vielä en ole joutunut ostamaan koululta painopohjakangasta, kun olen tehnyt kokeilut vanhoihin lakanoihin. Varsinaista työtä vartenkin minulla on valkoinen vanha verho, jonka löysin jostain kaappieni kätköistä. 

Tässä vaiheessa kurssia täytyy sanoa, että tykkään kyllä painamisesta kovasti. Suunnitelmissa on perjantainakin mennä tekemään hommia.